Mutta siihen asiaan. KÄÄK, bongasin tuollaisen hirvityksen. Ne on ihan ok, jos ne ei käy iholle, tai ole sun yläpuolella. Ja tämä yksilö tosiaankin oli yläpuolella ja se oli oikeasti aika jättikokoinen hämähäkki. Ötököistä vaan on niin vaikea ottaa kuvia. Sain siitä sitten kännykällä otettua tuommoisen "taidekuvan". Tästä kuvasta jotenkin tulee sellainen olo, että:

"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa."

Ennen esittelyni kertoi siitä että olisin pieni tytön tylleröinen joka tykkäsi juhlimisesta. Enää en ole. Olen nainen parhaassa iässä, tai ainakin niin luulen. Olen lähes 30 vuotias ja elän elämäni parasta aikaa. Olen asustellut ympäri pääkaupunkiseutua Helsinki-Vantaa-Espoo akselilla ja lopulta olen asettunut aloilleni Espooseen.

Miksi ajattelin aloittaa blogin julkaisun? Noh, minulla tuntuu välillä olevan paljonkin ajatuksia. Ajatuksia joita olisi mukava jakaa muidenkin kuin mieheni ja ystävieni kanssa. Toivon, että saan pienen vakituisen lukijakunnan. En tavoittele tähtiä tai kuuta, tallustelen enemmänkin tukevasti maanpinnalla.

Kuka minä sitten olen?
Espoolainen, syntynyt Helsingissä 1984.
Vakkariduunissa.
Rakastan retkeilyä ja erilaisia projekteja.
Haaveena koira ja lapsia.
Elää onnellisena.
Kuolla vanhana, yhdessä mieheni kanssa, kimppa-kiikkutuolin kaatumiseen.
 

Katsellaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. 
(Päivitetty 18.8.2013)